– Näen riskejä, että tässä hämärtyy, mikä on todellista ja mikä ei, Rotonen sanoo.

Minusta aika irvokas kommentti, kun puhutaan vaikuttajista. Lähes kaikki oikeidenkin vaikuttajien sisältö on ostettuja mainoksia, joista on ikävät puolet siloteltu pois.

Toivottavasti tämä kehitys etenee myös laajemmin Korean idolibisnekseen. Alalla on jo valmiiksi työsuojeluongelmia, joten ihmisten korvaaminen tekoälyllä lienee pitkällä tähtäimellä myös työntekijöiden eduksi.

Naureskelin, että KD:lle kamelin selkä tuntui olevan ilmastoabortti-puhe (ja erityisesti sanavalinta abortti), eikä niinkään kaikki muu mitä Junnilasta kävi ilmi.

Silmään pistää etenkin korkeimpaan hallinto-oikeuteen soluttautunut myyrä:

”Meidän täytyy pyytää lausuntoa NYT ja tarvitsen hyväksynnän tälle. Lausunto maksaa 12 000 euroa”, Uoti kirjoitti Rotenbergin venäläiselle juristille.

Vuodosta selviää, että lausunnon laatija oli silloinen Turun yliopiston professori ja nykyinen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) jäsen Juha Lavapuro.

”Olemme saaneet asiantuntijalausunnon professori Lavapurolta ja se on meidän kannaltamme erinomainen”, Uoti kirjoitti sähköpostissaan.

Hyvä jos saadaan tuuletettua kamareita, mutta pelkään että tässä on vain jäävuoren huippu.

Would be nice to disable this for /feeds/ endpoints. Most feed readers cannot solve Anubis challenges.

Suomeen tarvitaan vahvempi perustuslaki turvaamaan perusoikeuksia

Mistähän tälle saisi äänestäjät. Viitisen vuotta sitten heikennettiin kirjesalaisuutta perustuslaissa. Muutosta kannattivat kaikki puolueet, ja kaikki paitsi yksi puolsivat muutoksen tekemistä kiireellisesti, mikä riitti vaadittuun 5/6 enemmistöön.

Uumoilen, että tästä saadaan vielä aikanaan hallituskriisi, kun Kokoomus puoltaa rahoitusta ja PS vastustaa. HS uutisoi vastikään hallitusohjelman nuukasta EU-linjasta:

Hallitusohjelman mukaan EU:n budjettia ei pidä kasvattaa, Suomen maksuosuus ei saisi kasvaa eikä kokonaan uusia EU-tason rahoitusvälineitä tarvita.

Tulipahan heti opittua, että kannattaa kuulua liittoon. Viimeksi alle viikko sitten uutisoitiin, kun Tehy vei Helsingin kaupungin oikeuteen toisesta asiasta ja voitti.

Motivaatiolistan jatkeeksi myös, että Kiinalla on täysi intressi pitää Yhdysvaltojen muita rintamia auki, jotta on vapaammat kädet kinastella Filippiinien ja Taiwanin kanssa. Ukrainan ja Israelin imemät tukimiljardit ja mediahuomio ovat kaikki pois Kiinanmereltä.

Onko vuosihuollot normaalia tehdä tähän vuodenaikaan? Luulisi touko-kesäkuun olevan parasta aikaa, koska sähköä kulutetaan vähemmän mutta työntekijät eivät ole vielä kesälomalla.

Älypuhelinten ja somen myötä voisi luulla, että ihmisten osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan olisi korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen.

Uskon että näin juurikin on, mutta se ei näy akateemisiin piireihin asti, koska osallistumista on paljon vaikeampi mitata digitaalisessa maailmassa. Nykyään suositaan suljettuja alustoja kuten Tiktokia ja Discordia, joista on hyvin vaikea saada irti populaatiotason tilastoja. Twitter jakoi vielä 2010-luvulla laajaa tilastodataa, mutta on käsittääkseni nostanut hintoja rajusti uudessa omistuksessa.

Toisaalta varjopuoli on, että suljettujen alustojen kautta on helpompi ohjailla massoja. Facebook jäi taannoin kiinni Cambridge Analytica -tapauksessa, mutta luulen että koko ala otti siitä väärät opit eikä näistä enää jäädä kiinni. Esimerkiksi Nepalin vallankumouksessa on hyvin isot panokset, koska rajanvedosta on naapurustossa muutenkin kiistoja, joten vaikea uskoa että algoritmeja ei olisi peukaloitu suuntaan tai toiseen.

Ehkä nivoutuu siinä mielessä AP:n ajatukseen, että nykyaikana ei välttämättä tule samanlaista proletariaatin nousukautta kuin historiassa, koska yhä pienempi eliitti voi ohjailla yhä vahvemmin yhteiskuntaa ja kaapata resurssit. Sen kummemmin en osaakaan demografiakysymyksiin ottaa kantaa.

Artikkeli näkyi myös otsikoilla:

• Täydellisiä somevaikuttajia luodaan nyt laskelmoidusti koneella – “Ihan kreisiä”, reagoi tubettaja Nelli Orell
• Menisitkö sinä lankaan? Tämä somevaikuttaja ei ole todellinen, ja nyt heitä tulee lisää – “Vau”, reagoi tubettaja Nelli Orell

A/B testaus vauhdissa.

Olisin toivonut taustoituksessa enemmän analyysiä, miten ehdotetut lakimuutokset suhtautuvat vireillä olevaan EU:n kriittisten raaka-aineiden lainsäädäntökokonaisuuteen (CRMA). Esimerkiksi Yle uutisoi:

[CRMA] helpottaisi poikkeusluvan saantia Natura-alueelle perustettavalle kaivokselle. Sellainen olisi esimerkiksi Sakatti Sodankylän Viiankiaavalla.

Kansalaisaloite pyrkii tätä vastoin hankaloittamaan kaivoslupien saantia Natura-alueille, mikä saattaa olla mahdotonta riippuen EU:n päätöksistä.

Twitter/X-blockaajan näkökulmasta Yle toimii ihan hyvin. Tekstissä on yleensä viittaus, mitä X-upote sisältää, ja estetyssä upotteessa on linkki viestiin jos kuitenkin haluan sen katsoa. Hesari toimii muuten samoin, paitsi estetyssä upotteessa ei ole linkkiä viestiin, mikä on joskus harmiksi.

Ne harvat nimet mitä poissaolleista tunnistan ovat kyllä vahvasti ei-rintamassa.

Olen siitä kyllä samaa mieltä että tuntuu vähän liian teatterimaiselta. Yle pohti toisessa jutussaan, että RKP:n moraali saattaa olla joustava:

On kuitenkin hyvä huomioida, että kansanedustajilla on tapana laskea tarkkaan, montako edustajaa kulloinkin on paikalla äänestämässä. Ruotsalainen ryhmä olisi saattanut äänestää toisin, jos poissaoloja olisi ollut vähemmän.

Varmaan se, että ei ollut lääkäriä. Mies on nimittäin tikannut itseäänkin aiemmin, kuten hän kertoi Hesarin uutisessa:

Heikkinen kertoo, että olisi toiminut itsekin todennäköisesti samalla tavalla ja tikannut pienen haavan itse. Näin hän on kertomansa mukaan kerran aikaisemmin tehnytkin mökkikuntansa Enon terveyskeskuksessa.

Mistä nuo jälkimmäiset lainaukset ovat? Ylen uutinen on aika köykäinen.

En tiedä paljoa sähkömarkkinoista, mutta kai vanhassakin mallissa täytyi olla yhtä lailla kustannuksia kun tuotanto ja kulutus eivät osuneet saman vartin sisään? Ne kustannukset vain maksoi joku muu kuin tuulipuistoyhtiö.

Maalaisjärjellä veikkaan, että tämän muutoksen suurin voittaja ovat tasesähkön tuottajat (vesivoima, akkuvarastot), jotka pystyvät nyt taloudellisesti hyötymään tuotanto- ja kulutuserojen tasaamisesta lyhyemmällä aikajänteellä. Tämä lopputulema olisi minusta myös ihan hyvä, koska tasesähkö on tärkeä hyödyke ja sen tuottamisesta saakin kääriä voittoa.

Kiitos! En jotenkin huomannut tuota linkin väriä byrokratia-sanassa.

USAlta taisi loppua pinna. Olihan se jo kuukausia sitten selvää, että vaihtokauppa on hävittäjät NATO-allekirjoitusta vastaan, mutta Erdogan päätti lähteä iltalypsylle.

Jos ehdotus menee läpi EU:ssa, voi olla et se pitää ottaa Suomessakin käyttöön, riippumatta mitä mieltä silloinen eduskunta siitä on.

Mitä tarkoitat että "pitää ottaa käyttöön"? Käsittääkseni tämä on työkalu, jonka palveluntarjoaja voi ottaa käyttöön noudattaakseen helposti digipalvelusäädöstä (DSA), mutta DSA ei oman tulkintani mukaan edellytä tämän työkalun käyttöä. Asetuksesta:

Verkkoalustan voidaan katsoa olevan alaikäisten käytettävissä, kun sen ehdoissa sallitaan palvelun käyttö alaikäisille, kun sen palvelu on suunnattu alaikäisille tai pääasiassa alaikäiset käyttävät sitä tai kun palvelun tarjoaja on muulla tavoin tietoinen siitä, että jotkut sen palvelun vastaanottajat ovat alaikäisiä, esimerkiksi siksi, että se jo käsittelee muihin tarkoituksiin palvelunsa vastaanottajan henkilötietoja, joista paljastuu tämän ikä.

Eli käänteisesti, palvelu voi täyttää DSA:n vaatimukset pistämällä käyttöehtoihin alaikärajan, eikä sitä oman tulkintani mukaan tarvitse valvoa "Oletko yli 18?" -popuppia kummemmalla välineellä, jos palvelu ei ole alaikäisille suunnattu.

DSA:ssa mainitaan myös BIK+ -strategia, johon tämä uusi ikärajatyökalu enemmän liittyy, mutta BIK+:n lisäykset eivät ole sitovia:

Digipalvelusäädöksen nojalla komissio voi kutsua erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajia soveltamaan tällaisia käytännesääntöjä ja pyytää niitä sitoutumaan erityisiin toimenpiteisiin riskien vähentämiseksi siten, että havaittuihin yksittäisiin riskeihin tai haittoihin puututaan tiettyjä käytännesääntöjä noudattamalla. Vaikka tällaisten käytännesääntöjen soveltaminen on jatkossakin vapaaehtoista, erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien tekemistä sitoumuksista tehdään riippumattomia tarkastuksia.

Eli jos lapset näkevät pornoa jollain verkkosivulla, niin komissio voi heristää sormeaan ja pyytää palvelua käyttämään komission iänvarmistustyökalua. Palveluntarjoaja voi kieltäytyä, eikä siitä seuraa erityisemmin mitään. Firman julkisuuskuva voi ehkä tahriintua, jos sitäkään.