Business as usual: It was quiet so we couldn't hear it (or protest) when it happened. We can read about it afterwards in the official documents and perhaps even in some investigative journalism.

My understanding is that while the upfront investment is bigger, a tramway is cheaper to operate than a bus route with the same capacity. Also, when a bus route is upgraded to a tram line, the passenger counts and thus ticket revenues increase. Further, the value of the land around the tram line will increase, and the city can offset some or all of the investment with revenues from selling, renting or re-zoning land/buildings.

Similarly, a tram costs more than a bus upfront, but a tram will last much longer and the drivers' salary costs will be divided among a bigger number of passengers. [Also, trams have no fuel or battery costs!]

Regarding Turku specifically: https://ratikkafaktat.fi/fi/fakta/95/

In Finland, the fear of Russia can override anything.

Ja juuri tämän vuoksi kansalaisaloite kerää nimiä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/16691

Kyllä sitä selvitetään. Selvimmin tämä on sanottu tässä SVT:n uutisessa, jonka jaoin aiemmin ja jota myös Wikipedia-artikkeli käyttää nyt lähteenä:

– Suomessa on menossa selvitys- ja valmistelutyö cell broadcast -tekniikan osalta. Se jatkuu ainakin tämän vuoden ajan. Tarkempaa aikataulua käyttöönotosta ei ole, Tuomas Pylkkänen sanoo.

https://www.svt.se/...

Kun mediassa on nyt puhuttu "tekstiviestipalvelusta", niin ymmärtääkseni on kyse hämäävästä nimestä tälle samalle palvelulle (tekniikan lyhennekin on CB-SMS). Toinen mahdollinen tekniikka olisi LB-SMS (location based), mutta siinä on paljon ongelmia, koska operaattorin pitää koko ajan ylläpitää tietokantaa kaikkien sen tukiasemissa kiinni olevien puhelinten sijainneista, jos sattuisi tulemaan tarve lähettää vaarailmoitus (GDPR ei kuulemma tykkäisi). Samoin LB-SMS pitää lähettää erikseen jokaiseen kohdealueen puhelinnumeroon, ja tämä on muissa maissa havaittu käytännössä liian hitaaksi.

Monimutkainen asia: "Somekiellon" tarvitsisimme me kaikki, ja ymmärtääkseni nuorisotutkijoiden pointti onkin, että sääntelyä ei pitäisi kohdistaa nuoriin vaan näiden palveluiden haitallisiin toimintatapoihin koko yhteiskunnan laajuudella: jos somekielto koskee vain lapsia ja nuoria, suljemme heidät ulos isosta osasta miten yhteiskunta nykyään toimii. (Kouluissahan on nyt laajalti puhelinkielto eli "rauha maassa". Somekielto taas ei olisi puhelin- eikä internetkielto, eli mahdollisuudet kiusaamiseen pääasiassa säilyisivät.)

Ajattelemme, että nuorilla on oikeus osallistua yhteiskuntaan myös digitaalisesti. Elämme digitaalisessa yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen media ja siellä tapahtuva vuorovaikutus ja kansalaisen toimintatavat eivät ole erillisiä muusta yhteiskunnasta. Sosiaalinen media on olennainen osa nuorten yhteiskunnallista vaikuttamista ja kanava osallistua yhteiskuntaan kansalaisina. Siten myös alaikäisillä nuorilla on oikeus osallistua yhteiskuntaan sen eri alustoilla. Digitaalisen toimijuuden rajoittaminen sen sijaan rikkoo YK:n lasten oikeuksien sopimusta. On muistettava, että lapsen oikeuksien on toteuduttava myös digitaalisissa ympäristöissä. Tämä tarkoittaa mm. nuorten oikeutta osallistumiseen ja kuulluksi tulemiseen, oikeutta ilmaisunvapauteen ja tiedonsaantiin myös digitaalisissa ympäristöissä sekä oikeutta digitaalisiin sisältöihin ja myös oikeutta osallistua yhteiskunnassa digitaalisina kansalaisina.

[https://nuorisotutkimus.fi/...

Syy toimien rajaamiseen lapsiin ja nuoriin voikin löytyä poliitikoista ja jopa geopolitiikasta: Trump pitää rajoituksia hyökkäyksenä Yhdysvaltoja vastaan ja toimii sen mukaisesti. Lapset ja nuoret sen sijaan eivät ole tärkeä asiakasryhmä vaan päin vastoin somejättien elämää voisi helpottaa, jos EU toteuttaisi tiukat ikärajat ja palvelut olisivat puhtaasti "K-18".

[https://www.theguardian.com/...

Lopulta ratkaisun avaimet voisivat löytyä Euroopan digitaalisesta itsenäisyydestä: jos lopettaisimme amerikkalaisten palveluiden käytön, emme olisi riippuvaisia Trumpin mielipiteistä vaan voisimme itse demokraattisesti päättää, millaiset somepalvelut olisivat meille hyväksi Euroopassa ja missä myös lasten ja nuorten oikeudet toteutuisivat.

Klikkiotsikko, jutun sisältö: "Jyväskylän Tanssisali Lutakossa keikat alkavat jatkossa viikonloppuisin kello 21 ja arkisin kello 20. Toive aikaistamiseen tuli yleisöltä ja artisteilta."

Yes, the word Europe has multiple meanings. I think it's quite typical to talk like this in Finland as, although we are physically located on the European continental plate, we are quite remote and mostly separated from the rest of it by the Baltic Sea, by Russia and by the sparsely populated north. Case in point, you'd think the Finnish train connections would've reached the "European" railway network by now and you could travel by train to Portugal (like you can from Estonia), but no. Also, when the EU commission talks of a plan "Connecting Europe through high-speed rail", there's nothing in Finland - which makes sense, because high-speed rail doesn't make that much sense in Finland unless you build the tunnels to Tallinn and/or Stockholm.

(Other meanings: Often when something is said about Europe, it actually only applies to the EU countries. And when people talk of European languages they mean a subgroup of Indo-European languages, so they don't consider Basque, Finnish, Estonian, Hungarian and the Sami languages.)

Yes: "Kela, verohallinto, Traficom, Omakanta – muun muassa ne ovat suomi.fi-kirjautumisen takana. Suomi.fi taas pyörii yhdysvaltalaisen digijätti Amazonin koneilla." https://yle.fi/a/74-20210924

Toimittajat ja haastateltavat ovat kyllä sekoilleet näiden termien kanssa urakalla. "Omalla järjestelmällä" tarkoitetaan ainakin välillä 112 Suomi -sovellusta ja jotain siihen tulevaa uudenlaista droonihälytystä. Esim. tässä Ylen uutisen tekoälytiivistelmässä: "Muu Eurooppa käyttää jo EU-hälytystä, mutta Suomi kehittää omaa järjestelmää 112-sovellukseen." https://yle.fi/a/74-20218944

(Sinänsä varmaan ihan fiksua, että olisi tekstimuotoisten varoitusten lisäksi joku paikka, jossa näkisi droonitilanteen kartalla. Mielelläni kyllä kuulisin, mitä kaikkea hienoa sillä 6,5 miljoonan euron rahoituksella aiotaan toteuttaa.)

first such nationwide contraction in the data series dating back to 2015.

Olikohan biopolttoaineen jakeluvelvoite jo vuonna 2010 - milloin se on alkanut?

Tässä on kyllä vaarana, että se mikä käytännössä loppuu onkin ET-opetus. Minusta ei ole mitään järkeä, että uskonnottoman pitäisi osallistua koulussa vuosikausia uskontojen opetukseen, vaikka miten olisikin katsomuksetonta. Elämänkatsomustieto on se tärkeämpi oppiaine, joka tekisi kaikille hyvää ja jonka määrää ei pitäisi kenenkään kohdalla ainakaan vähentää.

Aika kallista hostausta käyttävät 6 miljoonan rivin tietokannan pyörittämiseen, jos Suomessa maksaisi muka 6 miljoonaa ja AWS:ssä 1,6 miljoonaa euroa.

Selvisikö jollekin miten rivitoimittajat voitiin tuomita, vaikka jutun julkaisi lehti, julkaisemisesta päätti toimitus ja lehden toimintatavoista vastuun kantaa päätoimittaja?

Piti tarkistaa - esim. tämmönen Googlen gemini-3.1-flash-live-preview näyttäisi järkevältä:

Our low-latency, audio-to-audio model optimized for real-time dialogue with acoustic nuance detection, numeric precision, and multimodal awareness.

Kutsujen hinnoittelu audio input $0.005/min, audio output $0.018/min, $0.014/tekoälyn käyttämä Google-haku. Yhteensä < $0.04 << €0.88. Ehkä tuollaiset palvelut ainakin halpenevat tulevaisuudessa.

Nyt on taas uutiskynnys ylitetty.

Vaikka tämä tuskin oli päivän suurin uutinen, niin en ihan ymmärtänyt tätä kritiikkiäkään: Onko kyse koko Elämäni moka -juttusarjasta vai juuri tästä linkitetystä osasta? Onko kyse siitä, että tällainen sisältö olisi kaikkien aikojen huonointa Ylen journalismia tai että Ylen ylipäänsä pitäisi julkaista puhtaasti vain uutisia?

Jos miettii että kuinka paljon ihmiset pelkäävät mokaavansa ja sen takia ahdistuvat ja jättävät elämää elämättä, niin luulen että on ihan hyödyllistä että mokista ja niistä eteenpäin menemisestä puhutaan enemmän kuin vähemmän. Toki varmasti asian voi nähdä toisinkin.

En muista alkoiko juttusarja näistä, mutta ainakin 2022, 2023 ja 2024 on tullut keskusteluohjelmat:

https://areena.yle.fi/1-63492680

https://areena.yle.fi/1-66449284

https://areena.yle.fi/1-71653439

Kyse ei ole pelkästään salauksesta ja sähköisistä allekirjoituksista, vaan vaalijärjestelmän pitää käsitellä ensin äänioikeustietoja ja sitten koostaa äänestyspaikoilta tulevat laskentatiedot. Järjestelmän pitää myös toimia sulavasti tai syntyy jonoja äänestyspaikoille ja syntyy jopa riski että kaikki eivät saa äänestettyä. Jos taas tulosseurannassa on jotain sopivasti epäselvää, se aiheuttaa epäluottamusta ääntenlaskennan rehellisyyteen.

Ja kun yksi AWS:n käytölle annetuista syistä on että muuhun ei löydy osaajia, niin kyseenalaistaa kyllä vahvasti näiden osaajien osaamistason ja sen että voitaisiin odottaa fiksua suunnittelua. Vaalit ja niihin liittyvät tietojärjestelmät ovat kriittisiä demokratian uskottavuuden kannalta.

Kilpailun jatkoilla piti olla KAJ:n haastattelu ja kommentaattoreiden analyysi "voittiko oikea kappale", mutta vain ensimmäinen toteutui - tulos taisi olla monille tosikoille ruotsalaisille vaikea sulatettava. 😆 Linkki ohjelmaan: https://www.svtplay.se/...

Interesting thoughts! Their plan is to build their own middleware and then on top of that. This way, they should be able to switch the AI provider underneath the middleware and hopefully avoid lock-in.

I also heard an interview of the ministry and they foresee their customer service AI agents talking to the citizens' AI agents. Also, they hadn't considered that citizens should be consulted on this change - "the minister is in charge here". I doubt the minister understands much about IT or AI.